Historia

Meindlin pitkät perinteet kengänvalmistuksessa ulottuvat yli kolmensadan vuoden päähän. Pienen baijerilaisen kylän, Kirchanschöringin, kirkonkirjat kertovat Petrus Meindlin harjoittaneen suutarin ammattia alueella jo vuonna 1683. Kiertävä kenkien korjaaja kulki talosta taloon, pistäen asukkaiden jalkineet uuteen iskuun.
Käsityötaito periytyi isiltä pojille. Aikojen saatossa suutari Meindl korjasi paikkakuntalaisten kenkiä, mutta myös valmisti tilauksesta uusia.
Kun kysyntä uusista kengistä vain lisääntyi, perusti Lukas Meindl vuonna 1928 Kirchanschöringiin kenkäkaupan, jossa hän myi kaupan yhteydessä olleessa verstaassa valmistamiaan jalkineita. Asiakkaita riitti ja toiminta laajeni nopeasti, joten jo muutaman vuoden päästä verstaaseen oli palkattu viisi suutaria.
Meindl alkoi olla jo iso nimi seutukunnalla ja laadukkaitten kenkien perässä tultiin ostoksille jo kauempaakin. Arkikenkien lisäksi jalkineita valmistettiin jo ammattikäyttöön, seudun maatyöläisten ja vuoristossa liikkuvien tarpeeseen.
Toisen maailmansodan aikana Meindlin kenkätehdas valmisti vallitsevan tavan mukaan jalkineita armeijalle. Vuoristojoukkojen nk. alppikengät olivat yksi Meindlin pääartikkeli.
Sodan jälkeen tuotanto jatkui ja ainaiseen materiaalipulaan koetettiin löytää ratkaisuja. Nahkaa saatiin mm. romutettavaksi menevien lentokoneiden polttoainetankkien ympäriltä. Ne oli verhoiltu nahkalla, joka osuman tullessa kutistui polttoaineen imeytyessä nahkaan ja siten tukki luodin jättämän reiän.
Kun Saksa nousi jaloilleen, Meindlillakin tuotanto lisääntyi ja myyntialue laajeni. Alfons, Lukas Meindlin poika, esitteli perheensä nimeä kantavan kenkätehtaan valmistamia jalkineita messuilla Münchenissä jo vuonna 1949.
Vanha suutarinverstas oli laajentunut jo tehtaaksi ja väkeä pestattiin lisää töihin. Pienen kylän suutarinperheestä oli kasvanut alueensa merkittävä työllistäjä ja Alfons Meindlista seutukunnan suuri vaikuttaja.

Harrastusjalkineet valtaavat alaa

Kun vapaa-ajan lisääntyessä retkeily ja vuorikiipeily tuli osaksi tavallisen kansan harrastuksia, etsittiin käyttöön soveltuvia jalkineita. Alppien alueella oli perinteisesti käytetty vuoristokäyttöön tehtyjä jäykempiä kenkiä, ja juuri niitä harrastajatkin itselleen halusivat.
Vanhana alppikenkien valmistajana Meindlin perheen oli helppo vastata kysyntään. Suvun pitkät käsityöperinteet taustanaan, Meindille oli luontevaa tehdä pioneerityötä vaelluskenkien parissa. Niinpä jo vuonna 1970 Alfons Meindl oli esittelemässä ulkoiluharrastuksiin valmistamiaan kenkiä Saksan ensimmäisillä Outdoor-messuilla.
Kun 1980-luvun suuren trekking-buumin aikaan moni kenkätehdas aloitti retkeilyjalkineitten valmistamisen, oli Meindl jo iso tekijä vaelluskenkien saralla. Kiipeilijät luottivat Meindliin. Esimerkiksi Hubert Hillmayer oli valloittanut Meindl-kengät jalassa Mount Everestin.
Harrastuskenkien suuren suosion alkuaikaan naapurimaissa oli aloitettu Meindl-kenkien osavalmistusta ja päätehtaalla Kirchanschöringissä työskenteli 200 henkeä. Vuonna 1982 oli Meindl ensimmäinen saksalainen kenkätehdas, joka työskenteli yhdessä Gore-Texin kanssa.

Perinteet edelleen kunniassa

Tällä hetkellä Meindl on yksi alansa suurista osaajista. Yritys on edelleen täysin perheen omistama. Alfons Meindlin pojat ovat nyt tehtaan ohjaimissa, Lukas vastaa tuotannosta ja Lars kenkien myymisestä. Molemmat ovat yhdennentoista sukupolven kengäntekijöitä.
Perinteet ja yhteisö merkitsevät Meindlin perheelle edelleen hyvin paljon. Meindl on alueen suurin työllistäjä ja Kirchanschöringin uusitussa kenkätehtaassa työskentelee nykyisin yli kolmesataa henkeä. Tytäryhtiössä Unkarissa, Meindl tarjoaa työpaikan yli kahdelle sadalle hengelle.
Tehtaalla on hyvä ilmapiiri ja yleisilme on iloinen. Eri-ikäiset työntekijät näyttävät viihtyvän Meindlin perheen hoivissa. Työ on vaihtelevaa ja tehtäviä kierrätetään. Suurin osa työstä on edelleen tarkkaa taitoa vaativaa käsityötä. Meindlilla on paljon oppisopimuksen kautta alalle kouluttautuvia nuoria, vanhojen suutareiden opissa.
Vankka ammattitaito ja motivaatio varmistavat sen, että laadukkaista tuotteista tunnettu Meindl seisoo uskottavasti mielikuvan takana. Merkki on hyvin haluttu ja niinpä Meindl-jalkineita valmistetaankin yli miljoona paria vuosittain. Meindlilla on jälleenmyyjiä yli 25:ssä maassa, joten reilusti yli puolet tuotannosta menee vientiin.
Meindl on palkittu vaellus-, retkeily- ja vuoristokengistään lukuisia kertoja messuilla ja ne ovat voittaneet testejä ympäri maailmaa. Kestosuosikkimalli Island on ollut vankan vaelluskengän synonyymi ja esikuva jo yli kahden kymmenen vuoden ajan.
Vuosien varrella Meindl Island on päivitetty muutamaan kertaan, mutta perustana on edelleen sama Alfons Meindlin kehittämä malli. Kenkää on valmistettu jo yli miljoona paria ja se on edelleen yksi myydyimpiä malleja.
Vaikka Meindl ehkä nykyään tunnetaan parhaiten vaelluskengistään, on tuotannossa kolmatta sataa erilaista kenkämallia, baijerilaisesta juhlakengästä arktisiin olosuhteisiin suunniteltuun erikoisjalkineeseen asti. Tehtaan käsityönä valmistamia korkealuokkaisia jalkineita käyttävät harrastajien lisäksi myös ammatikseen maastossa liikkujat, kuten sotilaat, rajamiehet ja poliisit.

Jalkineen valinnassa täytyy huomioida myös kannettava taakka. Raskas rinkka vaatii kengältäkin enemmän kuin kevyt reppu. Turvallisuuden ja käytettävyyden vuoksi kannattaa valita mieluummin hieman liian tuhti jalkine, kuin liian kevyt kenkä.

Käyttöluokituksessa A kuvaa helppoa maastoa ja kevyttä kenkää. Pohjoismaisiin vaellusmaastoihin soveltuvat kategorian B ja BC kengät parhaiten. Asteikon ääripäätä edustaa D-luokan jäykät ylävuoristokengät.

Talvikäytössä kengiltä vaaditaan lämpöeristystä ja pitävää pohjaa. Helppo puettavuus, nopea kuivaminen ja pintamateriaalin vedenpitävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia pohjoismaiseen talven.

RETKIKÄYTTÖÖN poluille ja helppoon maastoon soveltuvat kevyemmätkin jalkineet. Varren korkeuden on kuitenkin oltava nilkkaa tukeva. Pohja saa olla notkea päkiän kohdalta, mutta kunnon retkikengässä on kuitenkin kohtuullisesti kiertojäykkyyttä. Vedenpitävä, mutta hengittävä kalvo lisää kengän käyttömukavuutta kosteilla keleillä.

OIKEA KOKO ja malli löytyy ainoastaan kokeilemalla eri kenkiä, eikä pelkän numeron perusteella kannata kenkää ostaa. Valmistajien käyttämät lestit ovat erilaisia ja myös kengän rakenne vaikuttaa istuvuuteen. Oikeaa kokoa valittaessa kannattaa myös muistaa, että kävellessä jalka turpoaa ja iltapäivällä jalka tarvitsee hieman enemmän tilaa kengässä.

KESKELLÄ olevalla hakasella iltti lukitaan paikalleen, ettei se kävellessä väänny sivulle. Ylimmän hakasen kohdalla nauha pyöräytetään yläkautta alaspäin ja tehdään solmu. Näin solmusta tulee pitävämpi ja se antaa enemmän joustavuutta sekä tukevuutta.

UUDET KENGÄT on syytä ajaa sisään maltillisesti. Nyrkkisääntönä voidaan pitää kolmea viikkoa, jonka aikana kävellään pieniä pätkiä päivittäin. Pikkuhiljaa kenkä muotoutuu ja jalka mukautuu jäykän kengän käyttämiseen. Parhaimmillaan kenkä on muutaman reissun jälkeen, kun se istuu täydellisesti jalkaan ja on oikeaoppisesti huollettu.

4
HUOLTO
Kengistä kannattaa tarkistaa nauhojen kunto ja tarvittaessa vaihtaa rispaantuneet uusiin. Hygienian takia on hyvä puhdistaa kengät myös sisältä. Pohjallisen voi pestä muutamia kertoja miedossa lämpötilassa, mutta ne kannattaa sen jälkeen vaihtaa uusiin. Kengät voi huoletta pestä myös sisältä, käyttämällä lämmintä vettä ja Meindl Cleaner In & Out -pesuainetta. Huuhtelu tehdään reilusti suihkuttamalla. Kengät kuivataan hitaasti, eikä koskaan auringossa tai lämpöpatterin lähellä, sillä märkä nahka vioittuu erittäin helposti. Kuivuttuaan se kovettuu ja halkeilee. Kuivauksen ajaksi kengät voi täyttää paperilla tai puulestillä. Nahkavuoristen kenkien sisäpintaan kannattaa sivellä käsivoidetta.

Laiminlyöty huolto ja selkeät käyttövirheet voivat johtaa takuun ennenaikaiseen katkeamiseen.Mikäli havaitset kengissäsi vikaa, ota yhteyttä myyjäliikkeeseen. Älä reklamoi kenkiä likaisina tai märkinä. Merkitse tarkasti ylös vika ja miten/missä se ilmenee. Muista takuutodistus, ostokuitti tai muu todiste ostosta.