Olen geokätköillyt vuodesta 2011 saakka. Oma tyylini kätköillä on löytää kätköjen kautta kiinnostavia mestoja, joidenka ympärille voi kehittää mahtavia retkiä ja käyttää hyvällä syyllä purkkien etsimistä eräänlaisena syynä mennä paikan päälle katsomaan, että mikä meininki.
Olen miettinyt useasti, että olisiko tullut kiivettyä korkealle puuhun, möngittyä hylätyissä bunkekreissa tai marssittua määrätietoisesti keskelle kertakaikkista hatelikkoa koordinaattien perässä siinä uskossa, että kohteessa on minua odottamassa jotain messevää koettavaa, ja pienen pakaste- tai filmipurkin etsimistä ja sen löytämisen riemua.
Parasta haastetta monesti tuovat kätköt, joiden ns. terrain-luokitus on lähempänä vitosta kuin ykköstä. Vaativinta vaikeustasoa ei sinällään pidä automaattisesti kauhistella. Pahimman vaikeuskertoimen kun ansaitsee jo sillä, että kätkö on sijoitettu jonnekin, jonne täytyy nähdä vähän vaivaa sen saavuttamiseksi - tällä hetkellä yksi suosikkikätkötyypeistäni on pienillä saarilla ja luodoilla sijaitsevat kätköt, joille matka sinänsä on jo se päämäärä.
Kapeilla ja pienillä vesialueilla ihan peruskellutin saattaa olla juurikin se väline, joka saattaa seikkailunhaluisen geokätköilijän pelipaikoille.
Olen kerännyt pienen vinkkikatalogin kuvamuodossa tähän postaukseen. Sen verran mutsi-henkeä minullakin on, että pakko korostaa sitä, että vaikka on liikkeellä kanootilla, suppilaudalla tai puhallettavalla delfiinillä, niin muistakaa aina vesiturvallisuus. Olen itse kokenut että pelastuspuku vähintään on minimi suurimman osan vuodesta. Operoitavan vehkeen ja matkan mukaan olen saattanut pukea tämänkin päälle vielä melonta-/ paukkuliivit. Hauskaa kätköilyä - muistakaa ottaa kynät ja muut apuvälineet mukaan!
Kätköilyyn sopivaa välineistöä. Tässä laivue pumpattuna ja valmiina purkkien nöyryyttämiseen.