arvostelut
Lajit»
Koiravarusteet
Se olisi taas se aika vuodesta: Keksiä koirille ja ihmisille hauskaa hommaa koko päiväksi, jotta jaksaa jännittää kohtuurauhallisesti illan paukkeita.
Tiedustellessani kohteliaasti firmamme geokätköilyn erikoisasiantuntija Temen suosituksia tämänkaltaiseen reissuun, sain muutamiakin hyviä vaihtoehtoja joista Porvoon Sillvikin ulkoilureitin traili voitti purkinmitalla muut esitetyt vaihtoehdot. Sinne siis.
Ulkoilureitti sinällään ei ole mitenkään pitkä: harjaantunut polkujuoksija nielaisee reitin todennäköisesti aamiaiseksi ennen työpäiväänsä, mutta kiireetön uudenvuodenaaton nautiskelija saa polun kulkemiseen koirain kanssa tuhrattua muutaman hauskan tunnin jos toisenkin eväineen päivineen kaikkine liito-oravan kakkojen etsimisien sun muiden ihmettelyjen kera.
Ammattimaisen kätköilijän vakiovarustukseen kuulunee kaikenmoisia apuvälineitä, joista tälläkin traililla olisi ollut paljon hyötyä. Toisaalta se, kun lähtee rotsi auki sillä aseneteella, että kaikki napataan mitä tulee vastaan niillä antimilla ja taidoilla mitä improvisoi matkan varrella, tekee reissusta snadisti haasteellisemman. Tälläinen kätköily on mielestäni hauskinta.
Jossain määrin trailin edetessä oppi aavistamaan purkin luonteet jo hyvissä ajoin ja geonenä harjaantui muutaman kohteen jälkeen haistelemaan potentiaaliset paikat. Pimeimmän vuodenajan haasteet tulivat eteen polun loppuvaiheella, varsinkin, kun ei nyt oltu ihan anivarhain kohteessa, vaan loppumatkaa taivallettiin iltapäivän hämärissä. Siihen sentään georepussa oli voileipien lisäksi täsmälääkket, eli asianmukaiset valaisimet mukana. Pimeässä kätköily on myös aikas jänskänhauskaa puhdetta.
Päivän tavoitteet täyttyivät. Hauskaa piisasi sekä otuksilla, että ihmisillä. Kätkösaldoa karttui, ja jos ei nyt aivan mielettömiin ongelmanratkaisutilanteisiin jouduttu, niin ainakin kaikki oheistoiminta ja -puuhailu tuotti suunnatonta tyydytystä. Tällä reissulla ehdottomasti suurinta antia oli matka - joka ehdottomasti oli päivän päämäärä. Pienien ihmeellisten asioiden ihmettely. Löydettiin myös puoli pipollista vuoden viimeisiä asiallisessa kondiksessa olevia suppilovahveroita iltapalavoileville. Ei huono!
Selfie-kameran turhan utuiseksi siloiteltu kuvakokonaisuus. Kyllä se maisema aika syksyiseltä näytti joulukuun viimeisenä päivänä, vaikka paikoitellen oli ihan hyvin lunta (jäämiä) ja jäätä. Kyllä joitain kätköjä joutui vähän kaivelemaan kohmeisen lumen alta esiin.
Tiedustellessani kohteliaasti firmamme geokätköilyn erikoisasiantuntija Temen suosituksia tämänkaltaiseen reissuun, sain muutamiakin hyviä vaihtoehtoja joista Porvoon Sillvikin ulkoilureitin traili voitti purkinmitalla muut esitetyt vaihtoehdot. Sinne siis.
Ulkoilureitti sinällään ei ole mitenkään pitkä: harjaantunut polkujuoksija nielaisee reitin todennäköisesti aamiaiseksi ennen työpäiväänsä, mutta kiireetön uudenvuodenaaton nautiskelija saa polun kulkemiseen koirain kanssa tuhrattua muutaman hauskan tunnin jos toisenkin eväineen päivineen kaikkine liito-oravan kakkojen etsimisien sun muiden ihmettelyjen kera.
Ammattimaisen kätköilijän vakiovarustukseen kuulunee kaikenmoisia apuvälineitä, joista tälläkin traililla olisi ollut paljon hyötyä. Toisaalta se, kun lähtee rotsi auki sillä aseneteella, että kaikki napataan mitä tulee vastaan niillä antimilla ja taidoilla mitä improvisoi matkan varrella, tekee reissusta snadisti haasteellisemman. Tälläinen kätköily on mielestäni hauskinta.
Jossain määrin trailin edetessä oppi aavistamaan purkin luonteet jo hyvissä ajoin ja geonenä harjaantui muutaman kohteen jälkeen haistelemaan potentiaaliset paikat. Pimeimmän vuodenajan haasteet tulivat eteen polun loppuvaiheella, varsinkin, kun ei nyt oltu ihan anivarhain kohteessa, vaan loppumatkaa taivallettiin iltapäivän hämärissä. Siihen sentään georepussa oli voileipien lisäksi täsmälääkket, eli asianmukaiset valaisimet mukana. Pimeässä kätköily on myös aikas jänskänhauskaa puhdetta.
Päivän tavoitteet täyttyivät. Hauskaa piisasi sekä otuksilla, että ihmisillä. Kätkösaldoa karttui, ja jos ei nyt aivan mielettömiin ongelmanratkaisutilanteisiin jouduttu, niin ainakin kaikki oheistoiminta ja -puuhailu tuotti suunnatonta tyydytystä. Tällä reissulla ehdottomasti suurinta antia oli matka - joka ehdottomasti oli päivän päämäärä. Pienien ihmeellisten asioiden ihmettely. Löydettiin myös puoli pipollista vuoden viimeisiä asiallisessa kondiksessa olevia suppilovahveroita iltapalavoileville. Ei huono!
Selfie-kameran turhan utuiseksi siloiteltu kuvakokonaisuus. Kyllä se maisema aika syksyiseltä näytti joulukuun viimeisenä päivänä, vaikka paikoitellen oli ihan hyvin lunta (jäämiä) ja jäätä. Kyllä joitain kätköjä joutui vähän kaivelemaan kohmeisen lumen alta esiin.
Lajit»Ulkoilu»Elektroniikka»
GPS-laitteet